Ihan sairasta menoa

Nykyään jokainen herääminen aamulla on jännittävä. Toivon ja ihan hiukkasen jopa uskon että Tänään on Se Päivä, kun joku näistä sairastavista jäsenistäni voi paremmin.

Tänään ei ollut Se Päivä. Aamulla minut herätti sohvalta kaksi korvakipuaan nyyhkivää pientä lasta. Sohvalta siksi, että se on ainoa paikka jossa saan edes hetken levättyä. Viime iltana yritin kyllä pitkästä aikaa päästä nukkumaan omaan sänkyyn, mutta Juhan hakkaava yskä pakotti siirtymään sohvalle. Kolmen aikaan yöllä Juha nousi keittämään itselleen teetä, ja siirryin teinimutantin huoneeseen toiseen päähän huoneistoa. Josta siirryin neljän aikaan takaisin sohvalle koska mutantin huoneessa oli liian kuuma. Kahdeksan aikaan aamulla oli aika nousta lääkitsemään ensimmäisiä potilaita. Isoin potilas nukkuu onneksi vielä.

Pienet lapset sekä Juha ovat olleet kohta viikon kuumeessa ja kärsineet erinäisistä epämiellyttävistä liitännäisoireista. Kurkkukivusta, päänsärystä ja huonovointisuudesta. Kahdella pienimmällä on korvakipua, ja Juhalla ja tyttärellä silmätulehdus. Lääkäri on kutsuttu paikalle kahdesti, ensin korkean kuumeen, päänsäryn ja sitkeän yskän vuoksi, ja heti seuraavana päivänä tarkistamaan punasilmäiset. Onneksi on vakuutus. Leppoisa suomalainen lääkärimme on paikalla tunnissa. Tutkii, kirjoittaa tarvittavat reseptit , juo lasillisen jäämehua ja seurustelee hetken. Meidän teinipojat on rinnakkaisluokalla samassa koulussa.

Vuorokaudet ovat menettäneet rytminsä. Tai saaneet uuden, epäsäännöllisen. Juha yskä pitää hereillä aamun pikkutunneille, lapset puolestaan heräävät aikaisin. Väliin jää minulle pari tuntia tehokasta lepoaikaa. Koska olen herkkäuninen ja onneton nukkumaan päiväunia, yritän saada päivääni mahdutettua omia mukavia hetkiä, jotka auttavat jaksamaan. Eilen kävin lasten päiväuniaikaan kirpputorilla etsimässä teinimutantille pyörää ja pikkulapsille kirjoja ja päädyin ostamaan kalliit bikinit rantakadulta. Iltapäivällä kävin yksin rannalla lekottelemassa ja lukemassa kirjaa. Kun pienet lapset oli tainnutettu yöpuulle, sekoitin kannullisen sangriaa ja istuin parvekkeella ihailemassa upeaa täysikuuta ja kuuntelemassa kadun toisella puolella esiintyvää  muusikkopariskuntaa jotka soittivat ja lauloivat vanhoja kappaleita. Abbaa, Queenia, musiikkia jota olen lapsena kuunnellut rätiseviltä lp-levyiltä. Maailman kauneinta musiikkia, sellaista jolla on sielu. Ainakin puolen sangria-kannullisen jälkeen.

Me ei teinin kanssa olla kipeitä. Tai ainakin taistellaan tehokkaasti sairastumista vastaan. Teinillä on aina ollut huippuhyvä vastustuskyky ja minä en vain suostu sairastumaan. Ainakaan vielä, kun muut ovat kipeitä ja jonkun täytyy heitä hoitaa.

Onneksi ollaan täällä. Ei tarvitse jonottaa tuntitolkulla päivystykseen tai kuunnella arvauskeskuksen väsynyttä ja ylityöllistettyä lääkäriä joka tutkimatta sen kummemmin kirjoittaa muutamaa eri särkylääkettä ja antibioottireseptin varuille. Meillä kasvaa parvekkeella salviaa kurkkukipuun ja lääkeaaloeta pikkuhaavoihin ja palovammoihin, kaapista löytyy hunajaa yskään ja valkosipulia antibiootiksi ja korvasupoksi. Lääkäri oli tyytyväinen näistä käytetyistä pehmeistä keinoista, joille arvauskeskuksessa todennäköisimmin olisi tuhahdettu halveksivasti. Muuten nuo hoitokeinot olisivat varmaan riittäneetkin, mutta oireet ovat ajoittain niin voimakkaat että tuntuu kurjalta itkettää lapsia turhaan eikä Juhan yskäkään enää talttunut timjamisitruunahunajalla. Kun luonnonlääkkeet eivät enää auta, apteekista löytyy troppeja joka lähtöön. Espanjalaiset vannovat flunssalääkkeen nimeen, jossa on sekä kuumetta alentavaa että yskänärsytystä lievittävää lääkettä samassa kapselissa. Suomessa tällainen lääkkeiden yhdistely on kielletty ja potilaan on ostettava kumpaakin erikseen.

Vaikka on uuvuttavaa kaikkineen kun keho yrittää sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin, puitteet ovat silti kiitettävät. Sitkeä sairastaminenkin loppuu jossain vaiheessa. Nyt on olosuhteiden pakosta rauhallisempi kausi uusien kokemusten hankkimiseen. Sillä välin kulutan aikaani ja ylimääräistä energiaani hoivaamisen ja lepoyritysten välissä seuraavan matkan suunnitteluun. Teinikin pääsee tänään kylille, luokkakavereidensa kanssa illanviettoon paikalliselle nuorisotilalle. Kyllähän tämä tästä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *